Maanantaista perjantaihin,
etelästä pohjoiseen ja takaisin,
liikennevirta jatkuva,
unenkin läpi sen kuulen.
Lauantai-aamuna kirkonkellot soivat surumielisesti.
Lähden kohti kirkkoa, mutta en tarpeeksi nopeasti.
Kellotapulin luukut ovat jo sulkeutuneet.
Kävelen hautausmaalla.
Olen yksin.
Komea kirkko!Kaunis runo.
VastaaPoistaVoi miten ikävää, jos joutuu aina ja ikuisesti kuuntelemaan liikenteen ääniä. Surumielisen kaunis tunnelma sekä runossa että kuvassa.
VastaaPoistaPitkään odotettu meluvalli on nyt rakenteilla. Toivottavasti siitä on hyöytä.
VastaaPoista